Ehkä juuri se, että seuran perustamisen jälkeen ensimmäistä kesäjuhlaa ei juhlapaikan puutteen vuoksi voitu järjestää, antoi alkusysäyksen oman toimitalon hankkimiselle. Huolimatta siitä, että ajat olivat vaikeat ja rakennusluvan saanti seurataloa varten mahdotonta, ryhtyivät jäsenet hankkeeseen. Sitkeällä yrittämisellä voitettiin vaikeudet. Niinimäkeläisten avuksi tuli armeijan parakki, jollaisia oli saatavana ja rakennuslupakin heltisi parakin korjaamistarkoituksia varten. Sopiva parakki löytyi Heinävedeltä ja se purettiin talkoilla ja kaivettiin sille uusi perusmonttu Talous-Osuuskaupan vuokraamalle maalle keskelle kylää. Keväällä 1947 tehtiin kotalahtelaisen Juho Rissasen kanssa urakkasopimus talon pystyttämisestä ja jo seuraavassa marraskuussa vietettiin juhlavia tupaantuliaisia. Uusi seuratalo sai nimekseen Seurapirtti ja tilan nimeksi tuli Mäkiaho.