Esteettömyydestä elinvoimaa seurantaloille
Keski-Suomen maakunnan alueella toteutettiin 2013–2014 Kylän Sydän -hanke, jonka osana pyrittiin parantamaan esteettömyyskartoitusten avulla kaikille avoimien, kyläläisten yhteiskäytössä olevien kohteiden saavutettavuutta, esteettömyyttä ja turvallisuutta. Kahden hankevuoden aikana toteutettiin 30 esteettömyyden arviointia eri kohteisiin, joista pääosa oli erilaisia seura-, kylä-, maamies- ja nuorisoseurantaloja.
Kartoitusten tavoitteena oli edistää talojen käytettävyyttä sekä tuoda mahdollisten korjaustoimenpiteiden myötä uusia käyttäjäryhmiä taloille. Esteettömyyden arviointi antaa tietoa kohteen esteettömyydestä, mutta ei vielä kehitä sitä eteenpäin. Esteettömyyden kehittäminen vaati jatkotoimenpiteitä ja saadun tiedon hyödyntämistä.
Toimiva luiska.
Esteetön sopii kaikille
Rakennetun ympäristön esteettömyys tarkoittaa toimintaympäristöä, joka on kaikille käyttäjille toimiva. Esteettömyydessä on monia eri ulottuvuuksia. Liikkumisesteiden poistamisen lisäksi esteettömyyttä voidaan edistää lisäämällä muun muassa opasteita ja valaistusta.
Esteettömässä ympäristössä kaikki ihmiset voivat osallistua omista lähtökohdistaan, toimia yhdenvertaisesti ja itsenäisesti liikkumis- tai toimimiskyvystään riippumatta eikä kenenkään tarvitse muuttaa liikkumistapaansa rakenteellisten seikkojen vuoksi. Poistamalla putoamis-, törmäys- ja kaatumisesteitä voidaan ehkäistä vakaviakin loukkaantumisia.
Toimiva ja käytettävä rakennettu ympäristö hyödyttää meitä kaikkia: ratkaisut, jotka palvelevat vammaisia henkilöitä, palvelevat myös muita käyttäjiä. Esteetön ympäristö on käyttäjille turvallinen toimia ja helposti saavutettavissa, ja saavutettavuus edistää yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Kontrastivärinen pääovi erottuu hyvin ja auttaa suuntaamaan ovea kohti.
Esteettömyyden arvioinnilla lisätietoa
Kylän Sydän -hankkeen esteettömyysarvioinnissa ammattilainen arvioi kohteen esteettömyyskartoituslomakkeen avulla, joko itsenäisesti tai talon edustajan kanssa, antaen samalla suosituksia. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota muun muassa opasteisiin, ulkoalueiden esteettömyyteen, sisäänkäynteihin, valaistukseen ja sisätilojen käytettävyyteen.
Yhdistykset, jotka omistavat kokoontumis-, harrastus- ja juhlatiloina toimivia taloja, voivat kartoituksen avulla huomioida toimintaympäristön soveltuvuuden toimimis- ja liikuntaesteisille osana tulevia korjaussuunnitelmiaan.
Suurimmat ongelmat sisäänkäynneissä
Kaikissa arvioiduissa kohteissa oli suuria puutteita opasteissa. Kohteeseen saapumisen, parkkipaikan ja pääoven löytämisen helpottamiseksi riittävän suurikokoiset, selkeällä kirjasintyypillä ja hyvällä kontrastilla varustetut sekä oikein sijoitetut opastekyltit palvelevat etenkin ensi kertaa kohteeseen saapuvia.
Käytettävyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta suurimmat ongelmat muodostuivat kuitenkin rakennusten sisäänkäynneistä. Sisäänkäynneissä oli tarpeettoman korkeita kynnyksiä ja huonosti toteutettuja portaita, joista lähes puolesta puuttuivat kunnolliset, molemminpuoliset kaiteet. Lisäksi porrasaskelmien kontrastia lisäämällä saataisiin portaista turvallisempia käyttää.
Jopa puolessa kaikista arvioiduista kohteista portaat olivat ainoa sisäänkäynti rakennukseen. Tämä aiheuttaa sen, että kaikki käyttäjäryhmät eivät pysty hyödyntämään tiloja yhteisissä eivätkä yksityistilaisuuksissa ilman tarpeettoman suuria erikoisjärjestelyjä. Osasta rakennuksia vaihtoehtoinen sisäänkäynti esimerkiksi luiskaa hyödyntäen kuitenkin löytyi, joko pääsisäänkäynnin yhteydestä tai rakennuksen sivulta tai takaa. On tärkeää, että reitti pääsisäänkäynniltä vaihtoehtoiselle sisäänkäynnille on opastettu, esteetön ja myös esteettömän pysäköinnin mahdollistava.
Esteetön pysäköintipaikka puuttui 85 prosentissa arvioiduista rakennuksista. Esteettömän pysäköintipaikan tulee sijaita mahdollisimman lähellä sisäänkäyntiä ja reitin sisäänkäynnille tulee olla esteetön. Esteetön pysäköintipaikka on tavanomaista suurempi ja merkitään kansainvälisellä ISA-pyörätuolitunnuksella.
Sisäänkäyntien rinnalla toisen tilojen käytettävyyden kannalta suuren ongelman aiheutti esteettömien wc-tilojen puute. Esteetön wc löytyi vain 15 prosentista arvioiduista kohteista. Arvioiduista kohteista kahdessa alettiin välittömästi valmistella esteettömän wc:n rakentamista. Toisessa esteetön wc toteutettiin vanhan wc-tilan yhteyteen ja toisessa kokonaan uuteen, siivousvälinevarastokäytössä olevaan tilaan. Muissakin kohteissa wc-tiloja alettiin parantaa suositusten pohjalta paremmin esim. ikääntyneitä käyttäjiä palvelemaan, muun muassa seinätukikaiteita lisäämällä. Lähes 70 prosentissa arvioiduista wc-tiloista oli suosituksia kapeampi oviaukko (alle 85 cm), joten tukikaiteet tulevat tarpeeseen, pyörällisen apuvälineen käytön ollessa wc-tiloissa mahdotonta. Myös wc-tilat tulee löytää helposti ja kulku niille on syytä opastaa selkeästi.
Valaistus on keskeinen turvallisuutta lisäävä tekijä. Ikääntymisen myötä valon tarve lisääntyy moninkertaiseksi ja varsinkin heikkonäköisen henkilön turvallisen liikkumisen kannalta riittävä yleis- ja kohdevalaistus on tärkeää. Erityisesti piha-alueella ja sisäänkäyntien yhteydessä valaistus ei useimmissa arvioiduissa kohteissa ollut riittävää. Myös kuulovammaiset hyötyvät hyvästä valaistuksesta, sillä riittävän valaistuksen ansiosta he pystyvät paremmin lukemaan huulilta.
Heikosti kuulevien kuulolaitetta käyttävien henkilöiden puheen kuulemista voidaan huomattavasti parantaa induktiosilmukalla. Yhdessäkään arvioiduista kohteista ei induktiosilmukkaa ollut. Induktiosilmukka on helpointa asentaa rakenteisiin jo rakennus- tai peruskorjausvaiheessa, mutta myös jälkiasennus onnistuu.
Arvioiduissa rakennuksissa monet asiat olivat esteettömyysnäkökulmasta jo varsin hyvällä mallilla. Piha-alueet olivat tasaisia ja parkkitilaa oli riittävästi. Oviaukot olivat pääosin riittävän leveitä ja sisätilat avaria ja useimmiten hyvin valaistuja. Vaatesäilytys oli suurimmassa osassa rakennuksia järjestetty esimerkillisesti ja naulakoita löytyi useilta eri korkeuksilta huomioiden erikokoiset ja ikäiset käyttäjät. Myös erilaisia istuimia löytyi pukeutumistilojen läheisyydestä sekä rakennuksen eri tiloista. Ne palvelevat niin ikääntyneitä kuin lapsiperheitäkin.
Wc-tiloja lukuun ottamatta rakennusten sisätilat olivat toimivia ja vastasivat käyttötarkoitustaan. Arvioitujen rakennusten rakennusvuoden keskiarvo oli 1925. Vanhoille rakennuksille tyypilliseen tapaan sisätiloista löytyi korkeita kynnyksiä mutta ilahduttavan monista rakennuksista ne oli tilojen väleiltä jo tarpeettomina poistettu.
Yksinkertainen, levähdyspaikan tarjoava penkki voi olla tärkeä esteettömyyden kannalta.
Koskaan ei ole liian myöhäistä
Jokaisessa seurantalossa on mahdollista parantaa esteettömyyttä. Täysin mahdotonta kohdetta ei ole – aina on mahdollista tehdä edes jotain esteettömyyden kehittämiseksi. Usein jo pienillä ja kustannuksiltaan edullisilla ratkaisuilla voidaan lisätä talon esteettömyyttä ja käytettävyyttä sekä tavoittaa jopa uusia käyttäjäryhmiä. Esteettömyyden edistäminen on helpoimmillaan kunnossapidosta huolehtimista, kuten esimerkiksi riittävä ja oikea-aikainen hiekoittaminen.
Rakennetun ympäristön esteettömyys tai esteellisyys nähdään yhä useammin toimintaympäristön ominaisuutena, ei enää yksilön ongelmana. Muokkaamalla toimintaympäristöä tuetaan ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Erityisesti julkiset, kaikkien käytössä olevat tilat tulisi rakentaa tai remontoida esteettömiksi.
Esteettömyyttä parantaviin korjauskuluihin voi hakea Kotiseutuliiton hallinnoimaa seurantalojen korjausavustusta tai ELY-keskusten jakamaa rakennusperinnön hoidon avustusta.
Kirjoittajat:
projektiasiantuntija Essi Heimovaara-Kotonen ja lehtori Teppo Karapalo
Jyväskylän ammattikorkeakoulu