« Takaisin

Seurantaloavustuksilla kunnostetaan tiloja kansalaistoimintaan – ylläpito- ja korjauskulut uhkia seurantalojen säilymiselle

Suomen Kotiseutuliitto on julkaissut selvityksen seurantalojen korjausavustusten käytöstä ja vaikutuksista. Valtion jakamalla avustuksella on kolmen vuosikymmenen aikana korjattu yhteensä 1930 seurantaloa. Monilla paikkakunnilla seurantalo on ainoa kulttuuriin ja vapaaseen kansalaistoimintaan soveltuva julkinen tila.

Vuosina 1978–2014 seurantalojen korjausavustusta on jaettu yhteensä 56,5 miljoonaa euroa. Avustussumma on vakiintunut 2000-luvulla noin 1,5 miljoonaan euroon vuosittain, jonka arvioitu työllistämisvaikutus on vähintään 20,4 henkilötyövuotta. Avustusten työllistämisvaikutus painottuu erityisesti haja-asutusalueille.

Seurantalojen korjausavustuksien merkitystä talojen säilymiselle voi pitää suurena. Talojen määrä on pysynyt lähes samana 1980-luvulta tähän päivään. Selvitykseen liittyneeseen kyselyyn vastanneista yhdistyksistä 88 % piti korjausavustusta ratkaisevan tärkeänä talon säilymisen kannalta.

Seurantalojen korjausavustus on valtion jakamista rakennusperinnön hoidon avustuksista ainoa, jolla on mahdollista tehdä myös talojen käytettävyyttä parantavia taloteknisiä korjauksia. Näitä töitä tehdään noin 20 %:lla myönnetyistä avustuksista. Yleisimpiä ovat wc-tilojen sekä lämmitysjärjestelmän muutos- ja korjaustyöt.

Selvityksen mukaan tyypillisintä toimintaa taloilla ovat kokoukset, kerhot ja yksityiset juhlat. Tanssiin, liikuntaan, näytelmiin ja musiikkiin liittyvä toiminta on myös yleistä. Kyselyn mukaan puolet taloista sijaitsee paikkakunnilla, missä ei ole muuta avoimeen kansalaistoimintaan sopivaa tilaa.

Talojen käyttäjämäärät vaihtelevat tuhansista käyttäjistä hiipuvien yhdistysten ylläpitämien talojen muutamaan kävijään, ja monen seurantalon tulevaisuus on epävarma. Ylläpito- ja korjauskustannukset ovat selvityksen mukaan suurimpia uhkia talon säilymiselle. Toisaalta seurantalojen ympärille perustetaan jatkuvasti myös uusia yhdistyksiä. Vuosittaisista hakijoista noin 10 % hakee korjausavustusta ensimmäistä kertaa. Korjaustarpeiden odotetaan säilyvän ennallaan lähivuosina. Niihin vaikuttavat myös viranomaisten asettamat jätevesien käsittelyn, esteettömyyden ja energiatehokkuuteen liittyvät vaatimukset.

Taustaa

Avustustoiminnan tarkoituksena on edistää seurantalojen rakennusperintöä kunnioittavaa korjaustapaa sekä kehittää taloja paikallisen toiminnan keskuksina koko Suomessa. Valtio on jakanut avustuksia vuodesta 1978 lähtien. Vuonna 2004 avustusten jako siirtyi Suomen Kotiseutuliittoon opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä.

Kotiseutuliton tekemässä selvityksessä arvioidaan seurantalojen korjausavustusjärjestelmän toimivuutta ja tuloksia sekä avustusten vaikutuksia talojen kulttuurihistorialliseen arvoon vuosina 1978–2014. Selvityksessä tarkastellaan lisäksi taloissa tapahtuvaa kansalaistoimintaa.

Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Taloja ovat rakentaneet mm. työväenyhdistykset, nuoriso-, maamies- ja urheiluseurat, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Myös vanhoja kansakouluja ja muita rakennuksia on muutettu seurantalokäyttöön. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja arvioidaan olevan nykyisin noin 2500.

Seurantalojen korjausavustukset. Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista. (pdf)

Lisätietoja

hankesihteeri-tiedottaja Sanna Käyhkö
puh. (09) 612 63223, 046 567 3997
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

rakennustutkija Johanna Hakanen
puh. (09) 612 63221, 046 567 3997
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.