|
|
|
|
Kotiseututalo on entinen Rinta-Kiskon suvun päärakennus. Se on vanha pohjalainen talonpoikaistalo, joka rakennettu 1700-luvulla Kiskonniemeen. Rakennettu osin uudestaan 1860-luvulla. Siirretty Museonmäelle 1986-88.
|
|
|
|
|
| Rakennusvuosi |
1700-luv., 1867
|
| Rakennuksen suunnittelija |
|
| Peruskorjausvuosi |
1989
|
| Tietoa talon vaiheista |
Kurikan kotiseututalo on entinen Rinta-Kiskon suvun päärakennus. Se on alun perin rakennettu 1700-luvulla Kiskonniemeen, josta se on vielä saman vuosisadan aikana siirretty lähemmäksi Jyllinkoskea. Talo rakennettiin uudestaan vanhojen osien ympärille 1867, ja se on uusittu 1902. - Rinta-Kiskon talo on Kurikan ensimmäinen asuinrakennus, joka sai sähkövalot.
Talo on pohjakaavaltaan tyypillinen kurikkalainen talonpoikaistalo. Rakennusta alettiin siirtää joen varresta Kurikan Museonmäelle vuonna 1986, ja vuodesta 1988 alkaen talo on toiminut kotiseututalona. Talo on sisustettu 1920-luvun tyyliin.
|
|
Pinta-ala (m2) |
Lisätietoja |
| Sali |
Tupa=alasa
|
isännänkamari 10,5 m2, emännänkamari 15 m2
|
| Ravintola |
32
|
|
| Keittiö |
6
|
|
| Eteinen |
10,5+12
|
|
| Vaatesäilytys |
5
|
|
| WC-tilat |
|
2 erillistä vessaa
|
|
|
|
varasto- sekä näyttelytiloja
|
|
|
|
toimisto, paja, aitta, Myllykylän mylly
|
|
|
|
päämuseo, kulttuurihistoriallinen museo
|
|
|
|
kesäteatteri/kolme pukuhuonetta, kulissivarasto
|
|
|
|
erillinen katettu katsomorakennus yli 200:lle hengelle
|
|
|
|
omat tilat pyörätuolikatsojille
|
|
|
|
poutasäällä penkkejä n. 200:lle hengelle
|
|
|
10,5
|
eteinen
|
|
|
11,5
|
jääkärihuone
|
|
|
12+14
|
yläkerran muut tilat
|
|
|
210
|
Huoneistoala
|
|
|
305
|
Bruttoala
|
|
|
50
|
yläsali II kerros
|
|
|
760
|
Tilavuus
|
|
|
Lisätietoja |
|
|
Dia-projektori
|
|
|
|
Fläppitaulu
|
|
|
|
Internet
|
|
|
|
Piirtoheitin
|
|
|
|
Puhelin
|
|
|
|
TV
|
|
|
|
Valkokangas
|
|
|
|
Video
|
|
|
|
Lämmitys
|
|
|
|
Sähkö
|
|
|
|
Vesijohto
|
|
|
|
Viemäri
|
|
| Tuolimäärä (kpl) |
150
|
+ ulkona penkkejä/istumapaikkoja yli 200
|
| Astiastomäärä (hlö) |
|
kahvikalusto 200 hengelle, ruokakalusto 150 hengelle
|
|
|
Hella
|
|
|
|
Jääkaappi
|
|
|
|
Pakastin
|
|
|
|
Tiskikone
|
|
|
|
Muu
|
Kahvinkeittimet
|
|
|
Muu
|
Mikroaaltouuni
|
|
|
Valaistus
|
|
|
|
Äänet
|
Vuokrattavana
|
|
|
Tupakulissit
|
|
|
|
Kamarikulissit
|
|
| Onko tila vuokrattavissa? |
Kyllä
|
|
| Onko käyttö ympärivuotista? |
Ei
|
Kotiseututalo ympärivuotisessa käytössä
|
| Vuokraushinnat |
Sopimuspohjaisesti väkimäärään perustuen, myös tarvittavat palvelut huomioiden /henkilö, tarjoilun vaativuustaso huomioiden 11 € - 26 €/henkilö.
|
| Lähiseudun palvelut ja etäisyydet |
Sijaitsee kaupungin keskustassa,
lähipalvelut lähellä.
|
|
Kotiseututalo ja museo
|
Vasemmalla Kurikan kotiseututalo ja oikealla Kurikan museo.
|
|
Myllykylän mylly
|
Mylly on peräisin Kurikan Myllykylästä. Sen ovat rakennettu 1800?1900-lukujen taitteessa. Juho ja Salomoni Koskinen ostivat myllyn 1908. Koskisen mylly toimi vuokramyllynä 1960-luvulla saakka. Museonmäelle se on siirretty 1979.
|
|
Kurikan museo
|
Museorakennus eli entinen Latva-Kurikan päärakennus rakennettiin 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Nykyiselle paikalleen se pystytettiin 1938. Sodan jälkeen rakennuksessa toimi koulu. Museoksi se avattiin 1965.
|
|
Kesäteatterin katsomo edestä
|
Kesäteatterin katsomo kylpee kesäisessä aamuauringossa.
|
|
Tupainteriööri
|
Kotiseututalon huonekalut edustavat useita eri tyylisuuntia. Keskellä olevat siniset huonekalut ovat biedermeieria. Reunoilla olevat ruskeat tuolit ja pöydät ovat talonpoikaisrenessanssia. Taustalla näkyvän kamarin valkoiset huonekalut ovat kustavilaisia.
|
|
Vesitorni
|
Vesitorni on sikäli poikkeuksellinen Museonmäen rakennus, että se on alun perinkin rakennettu Museonmäelle. Se on valmistunut 1951. Kurikka-Seuralle se lunastettiin yhdellä markalla 1970-luvulla.
|
|
Kesäteatterin katsomo
|
Kesäteatterin katsomo on Kurikan Museonmäen uusin rakennus; se on rakennettu 2005. Katsomo on maalattu kesällä 2007. Katsomon on suunnitellut arkkitehti Timo Hakamäki.
|
|
Panttilan paja
|
Sameli Panttilan paja on peräisin Kurikan Koivistonkylästä. Panttilan talo on ollut saman suvun hallussa 1540-luvulta. Perimätiedon mukaan talossa on ollut aina paja. Tämä paja on uudempi; pajan sisäseinään on kaiverrettu vuosiluku 1856.
|
|
Kappalaisen pappilan aitta
|
Kappalaisen pappilan kaksiosainen aitta on kuulunut vuonna 1915 rakennetun kappalaisen pappilan pihapiiriin. Rakennusmestari Salomon V. Birling suunnitteli yhdessä virkatalolautakunnan kanssa kappalaisen pappilan rakennuksineen.
|
|
Kotiseututalon tupa
|
Tupa on sisustettu 1920-luvun tyyliin. Taustalla oleva kellokaappi on valmistettu 1801. Itse kellokoneiston on tehnyt Johan Könni Ilmajoelta vuonna 1794, ja se on Ilmajoen Könnin mestareiden ja Kristiinankaupungin mestareiden kellokaappien välimuoto.
|
|
Harju-Säntin aitta
|
Harju-Säntin aitta on rakennettu 1794 Yli-Sänttiin, Säntin kylään, josta se siirrettiin 1880-luvulla Harju-Sänttiin. Sieltä aitta lahjoitettiin kesällä 1980 museolle. Aitta on Museonmäen vanhin rakennus.
|
|
Kurikan kotiseututalo
|
Kurikan kotiseututalo on entinen Rinta-Kiskon päärakennus. Sen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta.
|
|
|
- Yhdistyksen nimi
- Kurikka-Seura ry
- Osoite
- Museotie 19
- 61300 KURIKKA
- Kunta
- KURIKKA
- Maakunta
- Etelä-Pohjanmaa
Yhteystiedot
Lisätiedot, varaukset
Sivun suora osoite: http://seurantalot.fi/talot/kurikan_kotiseututalo
|
