Seurala
Talo siirrettiin 1900-luvun alussa Oravikoskelta, missä se oli Oravikosken sahan omistajan asuntona. Talo siirrettiin Sorsakoskelle hevosilla Sorsaveden jäitä pitkin ja rakennettiin alkuun tehtaan juhlasaliksi. Salilla pidettiin tehtaan omat juhlat ja lisäksi myös häitä ja hautajaisia.
Seuralassa järjestettiin myös ohjelmallisia iltamia joiden lopussa oli tunti tanssia. Soittokunta huolehti musiikkipuolesta. Näytelmäharrastus oli kylällä vilkasta ja salilla oli usein teatterinäytäntöjä.
Talossa oli myös lukusali, johon tehtaan toimesta tilattiin sanoma- ja aikakauslehtiä. Näitä saivat kyläläiset käydä lukemassa. Työväenyhdistyksen tilaamia lehtiä löytyi myös lukusalilta.
Ammattiyhdistystoiminta on aina ollut vilkasta Sorsakoskella. Työväenyhdistys sai käyttää Seuralaa kokoontumisiinsa jo vuodesta 1903 alkaen.
Hackman kielsi työväestön kokoontumiset Seuralassa 1930-luvun alkupuolella Lapuan liikkeen aikaan. Tuolloin ajatus omasta talosta sai tuulta alleen ja talkoovoimin pystytetty työväentalo valmistui 1938.
Seuralassa toimi myös elokuvateatteri. Teatterissa oli 260 istumapaikkaa mutta joskus katsojia oli enemmänkin. Ensimmäisenä elokuvana on esitetty Linnaisten kartanon vihreä kamari. Sorsakoskelaiset olivat ahkeria elokuvissa kävijöitä, esimerkiksi Rovaniemen markkinoilla – elokuvan kävi katsomassa yli tuhat katsojaa.
Seuralassa asui talonmies ja asuntoja oli enimmillään kahdeksalle perheelle.
Hackman lahjoitti Seuralan v. 1991 kyläläisille. Tuolloin perustettiin oma yhdistys Seurala ry talosta huolehtimaan. Taloa korjattiin talkoilla tuhansia tunteja, ensimmäisenä uusittiin pannuhuone ja lämmitysjärjestelmä. Tuolloin öljyn vuosikulutus väheni 5.000 litraa. Yhtiöt antoivat tukea talon peruskorjaukseen.
Vuodesta 2008 on Seuralan omistanut Sorsakosken kyläyhdistys ry. Seuralan peruskorjauksiin on saatu tukea mm. Leader-rahoituksesta Mansikka ry:ltä ja Kotiseutuliitosta. Kunnostuksen myötä käyttö on lisääntynyt ja monipuolistunut.